apua ampiaisia!

Naapuritalon katonharjassa kasvaa ampiaispesä. Kyllä kasvaa, ei vain ole, vaan kasvaa. Viikkoja takaperin, lasten huutaessa mua katsomaan kauhistusta se oli vielä jollakin tavalla hallittavissa olevan kokoinen, nyt komistuksella on mittaa jo useita kymmeniä senttimetrejä. Silloin viikkoja sitten, vaanin naapurinmiestä ja sain sen lopulta kiinni grillin äärestä. Aloitin keskustelun ja kerroin että me oltiin aiemmin päivällä huomattu että niillä on ampiaispesä, että se näkyy suoraan meidän yläkerran ikkunasta ja lapset sen oikeesti huomas, niin ettei mies vaan ajattele että mä olen tarkastanut niitten katon. Mies vastaa että hän tietää, ja että hän on yrittänyt miettiä mitä sille pitäisi tehdä. Oli kuulemma ostanut jo myrkkyäkin. Suosittelin kuitenkin ammattilaisia tähän tilanteeseen ja mies lupasi harkita asiaa.

Viikkoa myöhemmin pesä oli edelleen paikoillaan kun kuulin omien ja naapureitten lasten käyvän keskustelua aiheesta naapurin kanssa tämän tullessa kotiin töistä. Siis ei ne sen omat lapset, mutta meidän lapset ja kahden muun perheen lapset. Kohteliaasti ne asiansa esitti, kysyen tietääkö naapurinsetä että se kasvattaa katonharjassa ampiaisia. Tiesi se – edelleen. 

Kun pesälle ei edelleenkään tapahtunut mitään otin asian uudestaan puheeksi. Niin se ampiaispesä... ja vastaus oli taas sellainen puolittain ylimalkainen, sellainen että se on kyllä asialistalla ja kyllä se siitä vielä lähtee. Tarjosin taas apuani, mutta mies vastasi että sillä on jo sen tyypin puhelinnumero, siis sen ampiaispesätyypin. Ei muuten mutta kun meille tunkee kaikille sisään näitä tyyppejä, ovista ja ikkunoista ja autotallinlattiallakin niitä jo pyörii, ja on vain ajan kysymys koska joku pihalla pyörivistä lapsista tulee pistetyksi. Jään taas odottavalle kannalle ja kurkkaan aina välillä vieläkö räystäsampiaiset ovat hommissaan, ja siellähän ne. Ja pesä kasvaa, ja se kasvaa, ja se kasvaa...

Hätistettyäni viitisen ampiaista taas eilen pihalle autotallista, ja noudettuani lapsille ulkolelulaatikosta taas kerran kasan leluja, koska koko naapuruston lapsia on kielletty menemästä talojen väliin, niin kauan kuin pesä on siellä olin kerännyt itselleni sen verran kierroksia että puhisin Freddelle, että nyt riittää, kävelin talon läpi etuovelle ja etuovesta naapurin etuovelle. Soitan ovikelloa ja jään odottamaan vastausta. Kuulen lasten ääniä ja soitan ovikelloa uudestaan. Soitan vielä kolmannen ja neljännen kerran kun ovi lopulta avataan. 

Olen jo avaamassa suutani sellaiseen tasaiseen papatukseen kun vastassa on aurinkoinen hymy ja ilahtunut tervehdys: ”Ai ihanaa kun tulit! Anteeksi, olin puhelimessa. Mutta ihanaa että olet nyt täällä, tule sisään ole hyvä!” – Yritän kursailla ja pysyn ovensuussa kun oven avaaja toistaa kehoituksensa sanomalla: ”Et mitenkään voi jäädä siihen ulos! Tulethan sisään! Kaadan sinulle kahvia, leivoin tänään kuwaitilaisia leivonnaisia, maistuuhan? Olen niin pahoillani etten ole ehtinyt teille vielä käymään, mutta kun on ollut kesä ja meillä sukulaisia vieraana, ja sitten oli se keskenmenokin ja olin sen jälkeen vähän sekaisin surusta...” – Suljen suuni, istuudun mulle osoitetulle paikalle sohvalle ja odotan kiltisti kahvia ja leivosta. ”Se on arabialaista kahvia! Vähän niin kuin turkkilaista, mutta ei ihan. Minä rakastan kahvia! Olisitko halunnut sokeria? Toivottavasti pidät leivonnaisesta! Syöttekö myös arabialaista ruokaa? Haluaisin niin kutsua teidän perheen meille päivälliselle, mutta en osaa keittää amerikkalaista!”  

Suljen avonaisen suuni ja mietin hiljaa että mut on just riisuttu aseista – Kuwaitilaisittain. Kahvi on taivaallista, minkä tiesinkin. Olenhan sitä juonut monesti Jordaniassa. Leivonnainen on makea, mannaryynejä, voita, hunajaa, manteleita, eihän tuolla voi mennä pieleen. Me jutellaan lapsista, koulusta ja amerikasta. Vastailen asuntomarkkinoita koskeviin kysymyksiin. Naisen sisko asuu Tanskassa ja miehen veli perheineen Virginiassa. Nainen pahoittelee sisustuksen keskeneräisyyttä, he ovat vasta muuttaneet ja hän oli raskaana ja sitten ei ollutkaan.

Otan puheeksi ampiaispesän. Nainen kuuntelee mua huolestuneena. Hän on ollut autuaan tietämätön että niistä tulee ilman viilentyessä kärttyisiä ja todennäköisyys sille että joku ajautuu niitten tielle tai toistepäin kasvaa. Koska pihoilla juoksee jatkuvasti kymmeniä lapsia, on todennäköistä että ampiaisten uhri on lapsi. Nainen ei ole kuullut tuholaistorjujista, siitä että ne tulevat täällä tarpeeseen.

Tuholaistorjunta pitää huolta siitä ettei kodista tule hämähäkkien, ampiaisten ja hiirten kotia. Vanhemmassa talossa tuholaistorjujat ehkäisevät myös hevosmuurahaisia ja termiittejä, kumpikin näistä kavereista kun tuhoaa talon puurakenteet. Tuholaistorjujat käyvät meillä muutaman kuukauden välein, tarkistavat talon rakenteet, myrkyttävät kattorakenteet ja kivijalan ja kurkkaavat myös perustusten sisään asetetut hiirenloukut.

Kotioven avatessani hymyilen. Sanon Freddelle että mun perkeleet vaihtuivat pullakahveihin. Kerron etten edelleenkään tiedä naisen nimeä, mutta että meidät on kutsuttu sinne päivälliselle. Saa nähdä onko ampiaispesä silloinkin vielä naapureitten katonharjassa.

Tuholaistorjuntaa tarjoavia yrityksiä Seattlen alueella:

Croach Pest Control (425) 202-7890 www.croach.com

AAA Pest Control (888) 854-7117 www.aaapest.com

Eastside Exterminators (425) 820-1137

Willards Pest Control (206) 246-1992 www.willardspestcontrol.com

…ja monta muuta yhtä hyvää tai huonoa.